- Kevään 2021 yhteishaussa Turun tekniikan alan korkeakoulutuksiin oli hakijoita yhteensä runsas 7000.
- Tekniikan alojen kokonaishakijamäärä kasvoi 8,5 prosenttia kevääseen 2020 verrattuna.
- Turun ammattikorkeakoulujen tekniikan hakijamäärät kasvoivat noin 15 prosenttia ja yliopistojen laskivat viitisen prosenttia.
Kokonaisuutena tarkasteltuna hakijamäärissä suhteessa aloituspaikkoihin ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Hakijoita on riittänyt hyvin, vaikka aloituspaikkoja on lisätty. Jokaista tekniikan korkeakouluopintojen aloituspaikkaa kohti oli viime vuoden tapaan lähes kuusi hakijaa.
Suosituimmat koulutusohjelmat Turun yliopiston teknillisessä tiedekunnassa olivat jälleen biotekniikan ja konetekniikan koulutusohjelmat. Konetekniikan diplomi-insinöörikoulutukseen oli 8 hakijaa ja biotekniikan diplomi-insinöörikoulutukseen peräti 11 hakijaa jokaista aloituspaikkaa kohti. Turun ammattikorkeakoulun suosituimmat koulutusohjelmat hakupaineen näkökulmasta olivat tänä vuonna tuotantotalouden amk-insinöörikoulutus 10 hakijalla per aloituspaikka sekä uusi rakentamisen tuotantojohtamisen monimuotokoulutus, johon oli lähes 12 hakijaa aloituspaikkaa kohti.
Insinöörikoulutuksen aloituspaikkoja on viimeisen viiden vuoden aikana lisätty Turussa strategisena toimenpiteenä sekä ammattikorkeakoulussa että yliopistossa. Aloituspaikkoja tekniikan korkeakoulutukseen oli tänä keväänä yhteensä 1500, joista hieman alle viidesosa on suunnattu englanninkielisiin kansainvälisiin tutkinto-ohjelmiin.
– Teknologiakampus Turun tavoitteiden mukaisesti tarkoituksena on ollut löytää ratkaisuja tekniikan alan korkeakoulutettujen pulaan sekä samalla vahvistaa alueen tekniikan korkeakoulutusta vastaamaan yritysten osaamistarpeisiin. Näin voimme osaltamme tukea talouskasvua ja yritysten liiketoiminnan kehittymistä, korkeakouluja yhdistävän Teknologiakampus Turun koulutuspäällikkö Sari Stenvall-Virtanen sanoo.
Työelämän muutokset heijastuvat opintoihin
Turun ammattikorkeakoulussa hakijamäärän prosentuaalinen kasvu oli suurinta myynti-insinöörin, ajoneuvo- ja kuljetustekniikan sekä rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutusohjelmissa. Näiden alojen insinööriosaamiselle on sekä alueella että kansallisesti edelleen paljon tarvetta. Opintojen ajankohtaiset sisällöt ja niiden avaamat hyvät ura- ja työllistymismahdollisuudet kiinnostavat nuoria.
Yliopistojen puolella suurinta hakijamäärän kasvua nähtiin tieto- ja viestintätekniikan koulutuksessa, jossa hakijamäärä kasvoi sekä Turun yliopistossa että Åbo Akademissa. Myös Turun yliopiston kansainväliseen ICT-maisteriohjelmaan oli 20 % enemmän hakijoita kuin vuosi sitten.
Vielä päällä oleva globaali koronapandemia saattaa ainakin osaltaan selittää tieto- ja viestintätekniikan alan korkeakouluopintojen suosion kasvua.
– Laajamittainen siirtyminen etätyöskentelyyn ja etäopiskeluun on lisännyt tarvetta käyttäjäystävällisille ja joustaville IT-ratkaisuille työelämässä kaikilla toimialoilla. Yhteiskunnallinen kehitys on korostanut ohjelmistokehityksen lisäksi myös tietoturvan ja sen varmistamiseen liittyvien ratkaisujen ja järjestelmien merkitystä, mikä saattaa kasvattaa muutenkin suosittujen opintojen suosiota uravaihtoehtona, Stenvall-Virtanen arvioi.
Valtakunnallisesti tarkasteltuna hakijamäärät laskivat tänä keväänä molempien turkulaisten yliopistojen lisäksi hieman myös Tampereella. Aalto-yliopistossa ja Vaasan yliopistossa oli nähtävissä pientä hakijamäärien kasvua, ja Oulun yliopisto onnistui kasvattamaan tekniikan ohjelmien hakijamääräänsä peräti 10 prosentilla.
Pelkät hakijamäärät ja niissä tapahtuvat muutokset eivät kuitenkaan vielä kerro koko totuutta. Tarkempien hakijatilastojen julkistamisen jälkeen nähdään, kuinka suuri osuus hakijoista on sellaisia, jotka ovat asettaneet kyseisen koulutusohjelman ensisijaiseksi hakutoiveekseen. Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutusten yhteishaussa erityisen mielenkiintoista on tarkastella myös sitä, mihin alimmat pisterajat kullakin tekniikan alalla ja kussakin yliopistossa tämän kevään valintojen osalta asettuvat.