Turun talousalueella on merkittävä potentiaali nousta nykyistä merkittävämmäksi tekniikan koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan keskukseksi. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan yhteinen visio ja yhteistä tavoitetta kohti pyrkivää yhteistyötä. Teknologiakampus Turku on perustettu näitä edistämään.
Turun kaupungin, Turun yliopiston, Åbo Akademin, Turun ammattikorkeakoulu, Yrkeshögskolan Novian sekä Turku Science Park Oy:n solmima Teknologiakampus Turku -sopimus (27.4.2018) muodostaa tekniikan alan koulutuksen ja tutkimuksen strategisen yhteistyön rungon. Sopimus määrittää korkeakoulujen tekniikan alan koulutuksen ja tutkimusyhteistyön keskeiset suuntaviivat sekä asettaa tavoitteet Turun tekniikan ekosysteemin vetovoiman kehittämiselle.
Teknologiakampus Turun toiminnan ydintyötiimissä työskentelevät Mika Hannula, Mikko Helle (ÅA) Vesa Erkkilä (TScP), Anu Pellinen (Turku AMK), Antti Salminen (UTU) sekä Sari Stenvall-Virtanen (UTU). Toimintaa ohjaa ohjausryhmä, jossa on edustettuna kaikki sopimusosapuolet. Teknologiakampus Turun hallituksena toimii Turku Science Parkin hallitus.
1. Tekniikan koulutus- ja opetusyhteistyö
Teknologiakampuksen koulutusstrategian tehtävänä on mahdollistaa korkeakoulujen välinen opetus- ja koulutusyhteistyö lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Vuoden 2021 aikana korkeakoulut ovat lisänneet ristiinopiskelua sekä joustavoittaneet koulutuspolkua insinööristä diplomi-insinööriksi. Korkeakoulujen välisen opetusyhteistyön ansiosta opiskelijoiden mahdollisuudet suorittaa aiempaa monipuolisempia opintoja laajenevat entisestään. Näiden toimenpiteiden avulla pyritään kouluttamaan osaavaa työvoimaa elinkeinoelämän tarpeisiin aikaisempaa tehokkaammin.
Jatkuvan oppimisen alueella kärkialojen osaamistarpeita on ennakoitu systemaattisesti yhdessä Turku Science Park Oy:n ja Varsinais-Suomen Ennakointiakatemian alueellisen ennakointimallin mukaisesti. Sekä tutkintokoulutuksen että jatkuvan oppimisen oppimisympäristönä toimivan Koneteknologiakeskus Turku Oy:n (KTK) yhteiskäyttöä kehitettiin suunnittelemalla yhteisen varausjärjestelmän toimintamalli sekä kehittämällä uusia opintojaksoja.
Yhteistoiminnan lisäämiseksi Teknologiakampus toteutti koko kevään kestäneen yhteiskehittämisen työpajasarjan uusien yhteistyömuotojen innovoimiseksi ja olemassa olevan yhteistyön näkyväksi tekemiseksi. Työpajoissa noin 30 asiantuntijaa toteutti yhteistyössä yhteensä 18 nopeaa kehittämisprojektia, joiden pohjalta synnytettiin uudenlaista yhteistyötä. Esimerkkejä työpajan kehittämisprojekteista syntyneistä uusista toimintatavoista ovat keväällä 2022 ensimmäistä kertaa järjestettävä lukion ensimmäisen vuoden opiskelijoille suunnattu DemoDay ja syksyllä 2021 käynnistynyt korkeakoulujen yhteinen Aboa Tech Talks -webinaarisarja, jossa keskitytään erityisesti kestävän kehityksen teknologioihin.
2. Korkeakoulujen yhteinen tutkimusstrategia ja TKI-yhteistyö
Teknologiakampuksen tutkimusstrategia yhdistää korkeakoulujen tekniikan tutkimusryhmien osaamisen ja yritysten tutkimus- ja osaamistarpeet. Vuonna 2021 tutkimusstrategiaa kehitettiin päivittämällä tietoa korkeakoulujen osaamisesta. Teknologiakampuksen ICT-työryhmä kokoontui kuukausittain edistämään yhteistyötä erityisesti ICT-teemassa. Ryhmässä ovat edustettuina kaikki teknologiakampuksen korkeakoulut sekä Turku Science Park Oy, Yrityssalo Oy ja Robocoast-konsortio.
Vuoden 2021 alussa käynnistettiin myös korkeakoulujen yhteisiä osaamiskeskuksia, joiden ensimmäisenä tavoitteena oli varautua EU:n elpymisvälineestä käynnistettäviin rahoitushakuihin. Myös ensimmäiset rahoitushakemukset saatiin menestyksekkäästi hyväksytyksi. Teknologiakampuksen korkeakoulut ja Turku Science Park osallistuivat myös eDIH-hakuun osana Robocoast-konsortiota.
3. Fraunhofer-yhteistyö
Autonomisen merenkulun tekniikkaan keskittyvä Fraunhofer Innovation Platform for Smart Shipping (FIP-S2) käynnistyi Yrkeshögskolan Noviassa yhteistyössä Fraunhofer CML -instituutin kanssa kesäkuussa 2021. Autonomisen merenkäynnin innovaatioista odotetaan merkittävää kehityksen painopistettä Turun talousalueelle. FIP-S2 ydintiimin muodostavat johtajat Mirva Salokorpi (Novia) ja Hans-Christoph Burmeister (Fraunhofer CML) sekä päätoimiset liiketoiminnan kehittäjät Jenny Lauronen (Novia) ja Hannah Pache (Fraunhofer CML).
Vuonna 2021 FIP-S2 -toiminta keskittyi rakentamaan alan yritysten ja yhteistyökumppaneiden välille yhteistyön puitteita ja panosti sisäiseen organisoitumiseen, toimintasuunnitelman tarkentamiseen, yhteisen tutkimusinfrastruktuurin rakentamiseen sekä viestintään. Novia ja Fraunhofer CML jättivät syksyn aikana kaksi Horizon Europe -hakemusta.
Yhteistyö jatkui myös Fraunhofer IPK -instituutin kanssa ja aiesopimus yhteistyö syventämiseksi saatiin allekirjoitettua syksyllä 2021.
4. Infrastruktuuriyhteistyö korkeakoulujen välillä
Korkeakoulujen välinen infrastruktuuriyhteistyö on keskeinen tapa edistää yhteistyötä sopimuskumppaneiden välillä. Uudeksi työkaluksi visioitiin korkeakouluopiskelijoille suunnattua puuhatilaa, jossa opiskelijat voivat toteuttaa vaikka omia projektejaan. FabLabin tai ”puuhatilan” nimellä kulkevan projektin odotetaan toteutuvan vuoden 2022 aikana.
Koneteknologiakeskus Turun laitekanta on varsin kattava monenlaiseen kone- ja materiaalitekniikan tutkimukseen. KTK-strategiatyö edistyi tutkimuksen osalta vuoden aikana ja sen painopisteiksi valittiin koneistus, levytyöt ja lisäävä valmistus. Valittujen tutkimusalueiden kehittämiseksi laadittiin yhteisen toiminnan suuntaviivat. Tarvittavaa laitekantaa suunniteltiin ja budjetoitiin yhdessä. KTK-ympäristöön sijoittuvien tutkimushankkeiden hakemuksia on useita arvioinnissa ja positiivisia päätöksiä odotetaan vuoden 2022 aikana.
5. Turun tekniikan koulutuksen vetovoiman kehittäminen
Edistääkseen tekniikan koulutuksen vetovoimaa, Teknologiakampus teki vuoden 2021 aikana tiivistä yhteistyötä STEAM Turku -toimijoiden kanssa. Vuosittainen toisen asteen opiskelijat ja tekniikan korkeakouluopiskelijat yhdistävä Beyond 2030 -tiedekilpailu, sekä alakouluikäisille ja esiopetuksessa oleville suunnattu STEAM junior
-ohjelmointikilpailu olivat keskeisessä roolissa.
TECH Roadshow -lukiokiertue järjestettiin vuonna 2021 covid 19 -pandemian takia kokonaisuudessaan webinaareina. Niihin osallistui vuoden alussa yhteensä 16 lukiota ja noin 900 lukio-opiskelijaa Lounais-Suomen alueella.
Vetovoimatoimenpiteiden tehostamiseksi Teknologiakampus Turun nettivisujen sisältöjä päivitettiin ja sivuista tehtiin myös versiot englanniksi ja ruotsiksi. Hakijamarkkinoinnin tueksi toteutettiin korkeakoulujen yhteinen mainosvideo.
Tekniikan korkeakoulutuksen vetovoima kasvaa. Verrattuna vuoteen 2020 tekniikan korkeakoulutuksen hakijamäärä kasvoi kevään 2021 yhteishaussa noin 8,5 prosenttia. Kasvua oli erityisesti ammattikorkeakoulujen insinöörikoulutuksissa ja yliopistojen kansainvälisissä maisteriohjelmissa.
6. Yhteinen edunvalvonta ja alueen kehittyminen
Edunvalvonta oli olennainen osa Teknologiakampus Turun toimintaa ja kampus oli aktiivisesti mukana Teknologiateollisuus ry:n tekniikan strategisessa verkostossa. Erilaisia edunvalvonnan tapahtumia olivat OKM-vierailu, osallistuminen uuden Maakuntaohjelman älykkään erikoistumisen strategian laatimiseen sekä yhteinen lausunto Suomen teknologiapolitiikka 2020-luvulla -raportin toimenpiteisiin.
Syksyllä 2021 Turun yliopisto ja Turun ammattikorkeakoulu esittivät opetus- ja kulttuuriministeriölle tekniikan koulutusvastuun laajentamista sähkö- ja automaatiotekniikkaan ja tekivät esitysten laatimisessa korkeakoulusektorit ylittävää yhteistyötä.